Herkkutatti – Boletus edulis
| Tuntomerkit | Herkkutatti on ruskea, kookas sieni |
| Lakki | Lakki kasvaa 12-25, jopa 30 cm leveäksi. Sen väri vaihtelee vaaleanruskeasta taatelinruskeaan saaden joskus punaruskean sävyn. Lakin pintakelmu lähtee helposti irti. |
| Pillit | Pillit ovat aluksi vaaleanharmaat, lähes valkoiset, sitten keltaiset ja vanhoilla sienillä vihreänkeltaiset. |
| Itiöpöly | Itiöpöly on oliivinruskeaa. |
| Jalka | Jalka on paksu, tynnyrimäinen, mutta saattaa olla myös tasapaksu ja kapeampi. Jalan pinnan vaaleampi verkkokuviointi näkyy selvimmin jalan yläosassa. |
| Malto | Malto on valkoista, paksua, aluksi kovaa, vanhemmiten pehmenevää. Se ei värjäänny kosketuksesta. |
| Tuoksu | Mieto. |
| Maku | Mieto. |
| Kasvupaikka | Tyypilliset kasvupaikat ovat monenlaiset tuoreet metsät, metsänreunat ja ojitusten reunat. |
| Kasvukausi | Se saattaa sateisena kesänä aloittaa kasvunsa jo kesäkuussa, mutta tavallisin satokausi alkaa heinäkuussa. |
| Levinneisyys | Herkkutatti on yleinen koko maassa tunturivyöhykettä lukuunottamatta. Se on yksi maapallon eniten levinneistä sienilajeista. |
| Minulla on herkkutateille oma nimi, ”limppu”, koska kookkaiksi kasvaneet herkkutattien ja männynherkkutattien lakit muistuttavat suuresti, niin muodoiltaan kuin kooltaankin, limpuiksi leivottuja, enempi tai vähempi paistettuja sekahiivaleipiä. | |
| Vertaa tähän | Sappitatti (Tylopilus felleus) muistuttaa herkkutatteja, mutta sillä on tumma verkkokuviointi jalassa ja sen aluksi vaalea pillistö punertuu ja pullistuu vanhemmiten. |
| Varmin ero | Sappitatin karvas maku on kuitenkin paras tuntomerkki erottamaan se herkkutateista. Jos ei halua maistaa sientä, niin pillien nuolaisu riittää. Painallus sappitatin pillikerrokseen aiheuttaa pillien punertumisen siltä kohdin. |
| Hyvä tietää | Herkkutatti on niin satoisa sieni, että kannattaa poimia ruuaksi vain ne yksilöt, joiden malto on vielä kova. Herkkutatit on paras säilöä kuivaamalla. Niiden maku vain paranee ja voimistuu kuivaamisesta. |
