Sillihapero – Russula xerampelina
Tuntomerkit | Sillihapero on ruskehtavan- tai vihertävänpunainen sieni |
Lakki | Lakki kasvaa 5-10 cm leveäksi. Sen pintakelmun väri vaihtelee epämääräisen harmaanruskeasta kirkkaanpunaiseen. Se voi olla viininpunainen, ruskea tai vihertävänkeltainen, joskus tasavärinen ja joskus kirjava. Nuorena se on tahmea, vanhana kuiva. Parhaiten sillihaperon tunnistaa siitä, että sen pintakelmusta puuttuu kiilto, joka on tyypillistä useimmille muille haperoille. |
Heltat | Heltat ovat kellertävät ja ruskettuvat vioittuneista kohdista ja vanhemmiten. |
Itiöpöly | Itiöpöly on kermankeltaista. |
Jalka | Jalka on valkoinen, mutta siinä on aina vähintäänkin häivähdys punaista. Se voi olla myös karmiininpunainen. |
Malto | Malto on valkoista ja haurasta. Kosketuskohdista ja vanhalla sienellä väri muuttuu vaalean kellanruskeaksi. |
Tuoksu | Tuoksu on aluksi mieto, mutta vanhemmiten muuttuu suolasillin hajuiseksi. |
Maku | Maku on mieto muistuttaen mantelin makua. |
Kasvupaikka | Kasvupaikka on monenlaisissa metsissä, lehdoista karuihin kankaisiin ja se kasvaa Lapissa tunturikoivikoissa. |
Kasvukausi | Kasvukausi on keskikesästä syksyyn. |
Levinneisyys | Yleinen koko maassa. |
Vertaa tähän | Koska sillihaperon väri vaihtelee kovin, saattaa sen sekoittaa muihin haperoihin. |
Varmin ero | Vanhan sienen tuoksu on kuitenkin sen paras tuntomerkki. Yksikään muu hapero ei tuoksu niin selvästi sillille. On muistettava kuitenkin, että on olemassa muitakin sillinhajuisia sieniä kuin sillihapero. |
Hyvä tietää | Vaikka sillihaperossa onkin vanhemmiten ikävä tuoksu, niin sen maku on erinomainen ja se sopii vaikka raakana salaatteihin. |
Sillihapero on oikeastaan ryhmä, joka sisältää kymmenkunta lajia. Suomessa tunnetaan ainakin seuraavat lajit:
Sillihapero Kangassillihapero Vihersillihapero Lehtosillihapero Tunturisillihapero | Russula xerampelina (Schaeff.) Fr. p.p. Russula erythropoda Peltereau Russula elaeodes (Bresad.) Romagn. Russula graveolens Romell in Britzelm Russula oreina Singer |