Sappitatti – Tylopilus felleus

Tuntomerkit | Sappitatti on vaaleanruskeanharmaa sieni |
Lakki | Lakki on 5-13 cm leveä , vaaleanruskean harmaa, matta, aluksi kova ja kupera, mutta laakenee ja pehmenee vanhetessaan. |
Pillit | Aluksi vaalea pillistö harmaantuu, punertuu ja pullistuu vanhemmiten. Sappitatin pillikerroksen hively aiheuttaa myös pillien punertumisen siltä kohdin. |
Itiöpöly | Itiöpöly on vaaleanpunertavaa. |
Jalka | Sappitatilla on tumma verkkokuviointi jalassa, joka on useimmiten melko hoikka verrattuna kivitatteihin. |
Malto | Malto on valkoista eikä muuta väriään. |
Tuoksu | Sappitatilla ei ole erityistuoksua. |
Maku | Sappitatin karvas maku on kuitenkin paras tuntomerkki erottamaan se herkkutateista. Jos ei halua maistaa sientä, niin pillistön nuolaisukin riittää. |
Kasvupaikka | Kasvaa lahopuiden kannoissa ja juurissa, muurahaispesissä ja karikkeella. Se on lahottaja eikä mykorritsasieni. |
Kasvukausi | |
Levinneisyys | Sappitatti on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti. Sitä tavataan koko Skandinavian alueella. |
Vertaa tähän | Sappitatti on joskus sekoitettu herkkutatteihin, mutta karvas maku ja pillistön punertava väri ovat jalan tumman verkkokuvion lisäksi oivat tuntomerkit sen erottamiseksi. |
Hyvä tietää | Sappitatin karvas maku ei häviä millään tavoin ruuaksi valmistettaessa, joten se on ruokasienenä arvoton, vaikkei olekaan myrkyllinen. |