Rusakkonuljaska – Chroogomphus rutilus
| Tuntomerkit | Rusakkonuljaska on lilanruskea sieni |
| Lakki | Lakki on 5-12 cm, paksu, keskeltä vähän koholla, punaruskea tai harmaanruskea. Sen pinta on kuituinen, märällä säällä tahmea, mutta ei koskaan limainen. |
| Heltat | Heltat ovat paksut, johteiset ja vahamaiset, nuorina ruusunpunertavat tai punaruskeat, itiöiden kypsyttyä tummemman harmaat, jopa mustanharmaat. |
| Itiöpöly | Itiöpöly on mustaa. |
| Jalka | Jalka on pitkä, usein mutkainen, likaisenkellanruskea, tyveä kohti suippeneva. Sen pinta on silkkikuituinen. Nuorella sienellä jalan kuitukerros jatkuu lakin lakin reunaan ja suojaa kehittyviä helttoja. Suojuksen irrottua siitä jää joskus jalkaan vähäinen rengas, jonka kypsyvät itiöt värjäävät mustaksi. |
| Malto | Malto on punaisenkeltaista, jalan tyvessä sahraminkeltaista. |
| Tuoksu | Erityistä tuoksua ei erotettavissa. |
| Maku | Maku on mieto. |
| Kasvupaikka | Viihtyy mäntymetsissä. Rusakkonuljaska on männyn seuralainen. Se kasvaa yksitellen siellä täällä eikä ole erityisen satoisa. |
| Kasvukausi | Syksyllä elokuusta lokakuuhun. |
| Levinneisyys | Jokseenkin yleinen koko männyn levinneisyysalueella. |
| Vertaa tähän | Rusakkonuljaska on helppo tunnistaa. Sen voi kuitenkin sekoittaa epähuomiossa ruskeisiin vahakkaisiin paksujen vahamaisten helttojensa vuoksi. Punanuljaska (Gomphidius roseus) saattaa päältä päin muistuttaa Rusakkonuljaskaa. |
| Varmin ero | Vahakkaiden itiöpöly on valkoista, rusakkonuljaskan mustaa. Punanuljaskalla on ruusunpunainen lakki ja valkoiset tai vaaleat heltat. Punanuljaska kasvaa yleensä Nummitattien (Suillus bovinus) joukossa. |
| Hyvä tietää | Rusakkonuljaska on hyvänmakuinen ruokasieni, joka kypsennettäessä värjäytyy punajuuren väriseksi. |
