Kalvashaaparousku – Lactarius utilis
Tuntomerkit | Kalvashaaparousku on vaalean lilanvärinen sieni |
Lakki | Lakki kasvaa 5-20 leveäksi. Se on vaalean violetinpunainen ja vyöhykkeetön. Kostealla säällä koko sieni on limainen. |
Heltat | Heltat ovat vaaleat, melkein valkoiset. |
Itiöpöly | Itiöpöly on kermankellertävää. |
Jalka | Jalka on ontto, helttojen värinen. |
Malto | Malto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä muuttuu harmahtavaksi. |
Tuoksu | Tuoksu on raikas, sienimäinen. |
Maku | Maku kirpeä, melkein polttava. |
Kasvupaikka | Kasvupaikka on monenlaisissa kuusi- ja sekametsissä, usein sammaleisissa ja kosteissa paikoissa. |
Kasvukausi | Kasvukausi heinä-elokuussa, mutta sitä saattaa esiintyä myöhemminkin. |
Levinneisyys | Yleinen koko maassa. |
Vertaa tähän | Haaparousku (Lactarius trivialis) on tummempi. Nurmirouskua (Lactarius flexuosus) ja lakritsirouskua (Lactarius helvus) luullaan usein kalvashaaparouskuksi. |
Varmin ero | Haaparousku on tummeman violetti ja sen lakki on vyöhykkeinen. Nurmirousku on tukevampi, lakki mutkalaitainen ja kuivapintainen. Jalka on täyteinen. Laksitsirouskun maitiaisneste on vedenväristä, lakki himmeä ja kuivapintainen. |
Hyvä tietää | Aikaisemmin kalvashaaparouskua ja haaparouskua pidettiin samana sienenä. Ruokasienenä ne ovat samanarvoiset. |
Kalvashaaparouskut kuten haaparouskutkin ovat hyviä ruoksieniä ja sopivat hyvin suolaamalla säilöttäviksi. Ne on kuitenkin ryöpättävä ennen ruuaksi laittamista tai suolaamista. |