Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen herkkään pohjoiseen ympäristöön
Suomen ilmasto on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä. Koska Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisimmassa osassa, sen ympäristö on herkkä ja erittäin altis lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihteluille. Tässä keskustelemme siitä, miten lämpenevä ilmasto uhkaa Suomen pohjoisia maisemia ja sen ainutlaatuista ekosysteemiä.
Lämpötilan nousu
Tutkijat ovat löytäneet selviä todisteita siitä, että Suomen lämpötilat ovat nousseet viime vuosisadan aikana enemmän kuin maapallon keskiarvo. Viime vuosikymmeninä on koettu joitakin kaikkien aikojen lämpimimpiä lämpötiloja. Ilmastotietojen mukaan vuotuiset keskilämpötilat ovat nousseet yli 1 °C 1800-luvun lopusta lähtien. Lämpötilan nousun ennustetaan kiihtyvän edelleen, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä voimakkaasti. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi monet yritykset, kuten teollisuus, autoteollisuus, sähköisen kaupankäynnin alustat, NetBet kaltaiset online-pelisivustot, majoitus- ja ravitsemisala jne. Suomessa ja maailmanlaajuisesti ovat jo siirtyneet käyttämään uusiutuvaa energiaa toimintojensa pyörittämiseen.
Sulava ikirouta
Yksi ilmaston lämpenemisen vaikutuksia tunteva alue on Suomen laajat ikirouta-alueet, joita on lähinnä maan pohjoisimmissa osissa. Permafrost on ympärivuotisesti jäässä pysyvää maata, joka toimii kuin Suomen erämaan jääkaappi, sitoo hiiltä ja ylläpitää maaston ja ekosysteemien vakautta. Ilman lämpötilan noustessa eristävä ikiroutakerros alkaa kuitenkin sulaa ja rapistua. Tämä aiheuttaa maan sortumista ja vajoamista. Tärkeä infrastruktuuri, kuten tiet, rakennukset ja putkistot, ovat vaarassa, kun maaperä, jolle ne on rakennettu, muuttuu epävakaaksi. Sulava ikirouta vapauttaa myös valtavia määriä hiiltä ja kasvihuonekaasuja ilmakehään, mikä luo takaisinkytkennän, joka pahentaa ilmastonmuutosta entisestään.
Muutokset metsissä
Suomen metsät kattavat yli 70 prosenttia maan pinta-alasta, ja ne ovat välttämättömiä sekä ympäristölle että taloudelle. Metsäekosysteemien voi kuitenkin olla vaikea sopeutua lämpenevään ilmastoon. Puulajien levinneisyys on siirtymässä pohjoiseen lämpötilan noustessa. Lisääntyvät lämpöaallot ja kuivuus rasittavat puita ja lisäävät maastopaloja, hyönteisten ja tautien esiintymistä. Arktisen puurajan läheisyydessä sijaitsevien metsien tulevaisuus on epävarma, kun ilmasto-olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että ne eivät enää kestä sitä, mitä ne ovat kehittyneet sietämään. Pohjoisimpien metsien menettäminen muuttaisi maisemaa rajusti ja uhkaisi biologista monimuotoisuutta yhdessä Euroopan viimeisistä erämaista.
Vaikutukset makean veden ympäristöön
Järvet, joet ja kosteikot ovat tärkeitä paitsi ekologisesti myös virkistyskäytön ja kulttuurin kannalta suomalaisille. Korkeammat lämpötilat aiheuttavat kuitenkin paineita makean veden elinympäristöille. Lämpimämpi vesi vaikuttaa kalojen lisääntymiseen ja vaelluksiin. Järvien vedenpinnat vaihtelevat enemmän sademäärien muuttuessa. Kun ikirouta sulaa, se voi tuhota rantojen kasvillisuutta ja vapauttaa varastoituneita epäpuhtauksia järviin ja puroihin. Kausittaisen lumipeitteen sulaminen altistaa myös enemmän maa-aluetta eroosiolle keväisten sadekuurojen aikana, mikä lisää jokien sedimentaatiota ja heikentää veden laatua.
Päätelmät
Ilmastokriisi aiheuttaa vakavia vaaroja Suomen pohjoisille ekosysteemeille, jotka tukevat elinkeinoja ja ovat tärkeä osa Euroopan luonnonperintöä. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä dramaattisesti, ilmastonmuutos voi muuttaa Suomen maisemaa tunnistamattomaksi jo muutamassa vuosikymmenessä. Huolellisella seurannalla, kestävillä hoitokäytännöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä päästöjen hillitsemiseksi voidaan kuitenkin mahdollisesti lieventää joitakin sen vaikutuksia tai toteuttaa sopeutumistoimia.
