Haaparousku – Lactarius trivialis
| Tuntomerkit | Haaparousku on violetinharmaa sieni. |
| Lakki | Lakki kasvaa 5-15 cm leveäksi. Se on nuorena violetin värinen, vanhemmiten haalistuva. Siinä on selviä vyöhykkeitä. Sieni on kostealla säällä hyvin limainen. |
| Heltat | Heltat ovat vaaleat, lähes valkoiset. |
| Itiöpöly | Itiöpöly on kermankellertävää. |
| Jalka | Jalka on ontto, helttojen värinen. |
| Malto | Malto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä muuttuu harmahtavaksi. |
| Tuoksu | Tuoksu on raikas, sienimäinen. |
| Maku | Maku kirpeä, melkein polttava. |
| Kasvupaikka | Kasvupaikka on monenlaisissa kuusi- ja sekametsissä, usein sammaleisissa ja kosteissa paikoissa. |
| Kasvukausi | Kasvukausi heinä-elokuussa, mutta sitä saattaa esiintyä myöhemminkin. |
| Levinneisyys | Yleinen koko maassa. |
| Vertaa tähän | Kalvashaaparousku (Lactarius utilis) on vaaleampi. Nurmirouskua (Lactarius flexuosus) luullaan usein haaparouskuksi. |
| Varmin ero | Kalvashaaparousku on vaaleampi ja sen lakki on vyöhykkeetön. Nurmirousku on tukevampi, lakki mutkalaitainen ja kuivapintainen. Jalka on täyteinen. |
| Hyvä tietää | Aikaisemmin kalvashaaparouskua ja haaparouskua pidettiin samana sienenä. Ruokasienenä ne ovat samanarvoiset. |
| Haaparouskut ovat hyviä ruoksieniä ja sopivat hyvin suolaamalla säilöttäviksi. Ne on kuitenkin ryöpättävä ennen ruuaksi laittamista tai suolaamista. |
