Tapionherkkusieni – Agaricus silvaticus
| Tuntomerkit | Ruskeasuomuinen lakki. |
| Lakki | Lakki on 5-10 cm leveä ja siinä on ruskeita, melko pieniä, kuituisia suomuja vaalealla pohjalla. |
| Heltat | Heltat ovat tiheässä, ensin harmaan ruskeat tai punertavat, vanhemmiten tummanruskeita, heltan terä vaalea. |
| Itiöpöly | Itiöpöly on ruskeaa. |
| Jalka | Jalka on pitkä ja melko ohut, valkoinen tai harmaanpunertava. Siinä on rengas, jonka alapuolella on valkoisia suomuja. |
| Malto | Malto on valkoista ja punertuu leikkauspinnoista, vaikkei yhtä voimakkaasti kuin Veriherkkusienellä. |
| Tuoksu | Tuoksu on heikko. |
| Maku | Maku on mieto ja miellyttävä. |
| Kasvupaikka | Tapionherkkusieni kasvaa neulaskarikkeessa vanhojen kuusten juurella, yleensä havumetsissä. |
| Kasvukausi | Syksyinen laji. |
| Levinneisyys | Tapionherkkusieni on melko yleinen koko Suomessa Lappia lukuunottamatta. Ruotsissa se katsotaan yleiseksi koko maassa. |
| Vertaa tähän | Veriherkkusieni (Agaricus langei) muistuttaa eniten Tapionherkkusientä. Sekoittamisesta ei ole kuitenkaan haittaa ruokasienten poimijalle, koska molemmat lajit ovat samanarvoisia ruokasienenä. |
| Varmin ero | Veriherkkusienellä on renkaan alla ruskeat suomut ja se punertuu nopeasti ja voimakkaasti. Tapionherkkusienellä on valkoiset suomut renkaan alapuolella ja se punertuu hitaammin ja heikommin. |
| Hyvä tietää | Älä poimi herkkusieniä kaupunkien nurmikoilta, liikennöityjen teiden varsilta äläkä teollisuusalueilta. Herkkusienet keräävät itseensä raskasmetalleja, jotka ovat ihmisille vaarallisia. |
