Tuntomerkit | Upeaherkkusieni on suuri, tanakka, ruskeasuomuinen helttasieni |
| |
Lakki | Lakki on 10-20 cm (jopa – 30 cm) leveä, ensin pallomainen, päältä litistynyt, sitten laakeneva. Lakki on keskeltä kauan sileä ja ruskea, muualta vaaleanruskeiden suomujen peittämä. Pohjaväri on vaalea, oljenkeltainen. Suomut ovat usein samakeskeisesti järjestäytyneet. Lakin reunoilla on usein renkaan jäänteitä, ikäänkuin kapea pitsireunus. Sormella painamalla jää suomupintaan keltaisia läikkiä. |
Heltat | Heltat ovat tiheässä, ensin vaaleat, joskus harmaanpunertavat, myöhemmin ruskeanmustat. Heltan terä on vaalea. |
Itiöpöly | Itiöpöly on suklaanruskeaa. |
Jalka | Jalka on 10-20 cm korkea ja 2- 3 cm paksu, melko tasapaksu ja usein tyveltä hiukan turvonnut. Jalan pinta on valkoinen ja ontto, renkaan alapuolelta ensin valkonukkainen, sitten sileä. Sormella painettaessa pinta kellertyy. Rengas on suuri, ohut, valkoinen ja riippuva, hiukan rypyttynyt. Sen alapinnalla on keltaisia tai keltaisenruskeita suomuja. |
Malto | Malto on valkoista, murrettaessa kellertyvää, joskus punertuvaa. |
Tuoksu | Tuoksu on miellyttävä, mantelimainen. |
Maku | Maku miellyttävä. |
Kasvupaikka | Upeaherkkusieni kasvaa metsissä ja puistoissa, erityisesti havunneulasmatossa suurten, vanhojen kuusten alla. Se viihtyy myös lehtipuiden alla, kuten tammen ja saarnen alla. |
Kasvukausi | Kasvukausi alkaa kesällä ja jatkuu syksyyn asti. |
Levinneisyys | Ei kovin yleinen. Ruotsista sitä löytää eteläisestä osasta maata ja rannikolla aina Uumajaan saakka. Suomessa se on lounainen ja eteläinen. Sitä saattaa löytää Pirkanmaalle asti, rannikolla Vaasan eteläpuolelle asti. |
| |
Vertaa tähän | Sekoittamisvaara muihin suomullisiin herkkusieniin on melko pieni. |
Varmin ero | Tämä laji on muista poikkeavan tukeva jo nuorena. Sen väri on myös keltaisempi ja suomut selvästi vaaleammat kuin muiden meiltä löytyvien suomullisten lajien. |
Hyvä tietää | Tämän lajin punertuva, punertavahelttainen variantti viedään toisinaan omaksi lajikseen, Agaricus subrubescens, jonka lajin olemassaolo on toistaiseksi selvittämättä ja joidenkin asiantuntijoiden mielestä kyseenalainen.Herkkusienissä saattaa olla raskasmetalleja (mm. kadmiumia), jotka ovat ihmiselle vaarallisia. Siksi niitä ei pidä kerätä teollisuusalueiden tai vilkasliikenteisten teiden läheisyydestä.Upeanherkkusieni on todellakin nimensä arvoinen. Sen löytäminen ensi kerran on sykähdyttävä kokemus. Se on täydessä mitassaan mahtavan kokoinen. Ruotsalaisten antama nimi on sekin oiva, Kuningasherkkusieni. Sienessä oleva keltainen yleissävy on kuin majesteettista kullanhohtoa. |