| Tuntomerkit | Typäskääpä on punertavan kellertävä, maassa kasvava kääpä |
| | |
| Lakki | Lakki on 5- 20 cm leveä, epäsäännöllisen muotoinen, paksumaltoinen. Sen pohjaväri on vaalea ja siinä on keltainen sävy, keskellä lakkia voimakkaampi ja punertavampi. Nuoren sienen lakki on ehjäreunainen, vanhemmiten se reuna poimuttuu. |
| Pillit | Pillikerros lakin alapinnassa on sileä, matala ja hyvin pienireikäinen. Se on lähes valkoinen. Vioittuneista kohdista pillikerros värjääntyy punertavanrukean sävyiseksi. |
| Itiöpöly | Itiöpöly on valkoista. |
| Jalka | Jalka liittyy lakkiin johteisesti ilman selvää rajaa. Se on täyteinen ja lähes valkoinen. Usein monta yksilöä on kasvanut kiinni toisiinsa jalan alapäästä, yhdeksi ryppääksi. |
| Malto | Malto on kiinteää, valkoista. Kun sienen keittää tai kuivaa, muuttuu se vaalean punaruskeaksi. |
| Tuoksu | Tuoksu on miellyttävä ja hedelmäinen. |
| Maku | Maku on kuitenkin karvas, erittäinkin vanhana. |
| Kasvupaikka | Typäskäävän löytää useimmiten kangasmetsistä. Joinakin vuosina sitä on runsaasti, mutta sillä on selvästikin lepovuosia, jolloin sitä tapaa vain sattumoisin. |
| Kasvukausi | Kasvukausi ajoittuu syksyyn. |
| Levinneisyys | Typäskääpää löytää Etelä- ja Keski-Suomesta yleisenä, harvinaisempana aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Ruotsissa levinneisyys noudattelee suomalaisia korkeuksia. Eteläisimmästä Ruotsista se puuttuu kuten pohjoisimmastakin. |
| | |
| Vertaa tähän | Lampaankääpä, Albatrellus ovinus, ja Typäskääpä sekoitetaan usein toisiinsa. |
| Varmin ero | Kun sieni keitetään, paistetaan tai kuivataan, niin Lampaankääpä värjäytyy sitruunankeltaiseksi ja Typäskääpä vaalean punertavan ruskeaksi. |
| Hyvä tietää | Lampaankääpä on hyvä ruokasieni, mitä Typäskääpä ei ole. Jälkimmäisen maku on karvas, joka ei lähde pois ruuaksi laitettaessa. Muiden sienten ohella sen voi huonoina sienivuosina käyttää ryöpättynä suolasienenä. Tällöinkin vain nuoret yksilöt kelpuutetaan. |
