Sinivalmuska – Lepista nuda

TuntomerkitSinivalmuska on lilanruskea sieni  LakkiLakki kasvaa 9-15 cm leveäksi. Se on nuorella sienellä ruskean- tai sinivioletti, vanhemmiten väri haalistuu. Lakin pinta on sileä, kostealla säällä kuultava.HeltatHeltat ovat kolotyviset, nuorella sienellä voimakkaan sinivioletit, vanhemmiten rusehtavammat ja vaaleammat.ItiöpölyKalpean punertavaa.JalkaJalka on tukeva, pohjaväriltään lakin sävyinen ja pinnaltaan selvästi valkoisen silkkisäikeinen.MaltoMalto on vaalean violetinruskeata.TuoksuTuoksu on...

Härmämalikka – Lepista nebularis

TuntomerkitHärmämalikka on harmaa, härmäpintainen helttasieni LakkiLakki on 7- 15 (- 25) cm leveä, harmaa, keskeltä yleensä tummempi, vaalean härmän peittämä. Aluksi lakki on kupera, mutta laakenee vanhemmiten.HeltatHeltat ovat kellanvalkoiset, tiheässä ja ne ovat vähemmän tai enemmän johteisesti jalkaan liittyneet.ItiöpölyItiöpöly on kermankellertävää.JalkaJalka on tanakka, täyteinen ja lakin värinen tai vaaleampi.MaltoMalto on valkoista.TuoksuTuoksu...

Laetiporus sulphureus

Nämä itiöemät ovat ensimmäiset, jotka koko ikänäni olen nähnyt tästä lajista.Jotkut kirjoittajat sanovat lajia syötäväksi, toiset ruuaksi kelpaamattomaksi.Ainakin ne tuoksuvat hyviltä ja mehukkailta näin nuorina, lampaankääpämäisesti.

Kalvashaaparousku – Lactarius utilis

TuntomerkitKalvashaaparousku on vaalean lilanvärinen sieni LakkiLakki kasvaa 5-20 leveäksi. Se on vaalean violetinpunainen ja vyöhykkeetön. Kostealla säällä koko sieni on limainen.HeltatHeltat ovat vaaleat, melkein valkoiset.ItiöpölyItiöpöly on kermankellertävää.JalkaJalka on ontto, helttojen värinen.MaltoMalto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä muuttuu harmahtavaksi.TuoksuTuoksu on raikas, sienimäinen.MakuMaku kirpeä, melkein...

Haaparousku – Lactarius trivialis

TuntomerkitHaaparousku on violetinharmaa sieni.  LakkiLakki kasvaa 5-15 cm leveäksi. Se on nuorena violetin värinen, vanhemmiten haalistuva. Siinä on selviä vyöhykkeitä. Sieni on kostealla säällä hyvin limainen.HeltatHeltat ovat vaaleat, lähes valkoiset.ItiöpölyItiöpöly on kermankellertävää.JalkaJalka on ontto, helttojen värinen.MaltoMalto on vaaleaa ja kiinteää. Siitä valuu vioitettaessa valkoista maitiaisnestettä, joka kuivuessaan tai keitettäessä muuttuu harmahtavaksi.TuoksuTuoksu...

Pikkurousku – Lactarius tabidus

Tuntomerkit Pikkurousku on pieni okranruskea helttasieni LakkiLakki on 2- 6 cm leveä, vaalean kellanruskea, vaalea punakellertävän ruskea, kuivana himmeä mutta kostealla hieman kiiltävä. Se on vyöhykkeetön, nuorena nipukallinen ja reunoistaan sisäänkiertynyt, mutta laakenee vanhemmiten ja painuu lopulta lähes suppilomaiseksi. Lakin pinta on huokoinen.HeltatHeltat hieman johteiset, tiheässä, vaaleat, hieman kellertävän ruskeat, okrankellertävät, jonkin...

Lactarius necator

ajin on todettu olevan mutageeninen, joten sitä ei nykyään suositella käytettäväksi ruokasienenä. Viimeisimmän tiedon mukaan sienen vaarallisuus on peruttu, joten sitä siis voi syödä.

Kuusenleppärousku – Lactarius deterrimus

TuntomerkitKuusenleppärousku on kokonaan oranssi helttasieni. LakkiLakki on 5- 12 cm leveä, kosteana tahmea ja kiiltävä. Se on oranssinkellertävä, joskus hyvinkin voimakkaan oranssi. Lakin pinnassa on ohuita vaaleita vyöhykeraitoja, jotka vihertyvät sienen iän myötä. Muutenkin vihreä väri lakin pinnassa lisääntyy sienen vanhetessa, eniten lakin keskustassa.Nuoren sienen lakkin reuna on alaspäin ja sisäänkiertynyt....

Männynleppärousku – Lactarius deliciosu

TuntomerkitMännynleppärousku on harmaanoranssi helttasieni  LakkiLakki on 5 - 15 cm leveä, harmahtavan oranssinkellertävä ja sileä. Siinä on harvakseltaan pohjaväriä tummempia kehiä tai laikkuja, vanhemmiten vihertäviä laikkuja. Se on ensin kupera, mutta laakenee sitten ja keskusta painuu kuopalle. HeltatHeltat ovat tasatyviset tai hieman johteiset, porkkanan väriset. Niihin tulee vahingoitettaessa vihreää sävyä. ItiöpölyItiöpöly on vaalean...

Inonotus obliquus

Kuvassa ei näy pakurikäävän itiöemä vaan pakurikäävän puuhun aiheuttama pahkamuodostuma. Se on tässä sen vuoksi, että se on paras tuntomerkki kun haluaa löytää pakurikäävän. Itse kääpä kasvaa puun kuoren alla ja aiheuttaa kuoren halkeamisen (siitä lajin ruotsalainen nimi, sprängticka). Kirjoitan myöhemmin lajista paremman selostuksen.