Psilosybiinisienet

Taikasienet Suomessa – luonnonvaraiset huumaavat sienet

Psilosybiinisienet on kielletty Suomessa lailla
Lähde: Unsplash

Psilosybiinisienet eli taikasienet, on määritelty Suomen laissa huumaaviksi aineiksi. Tämän takia näiden huumesienien maahantuonti, kasvattaminen, myyminen, hallussapito ja käyttäminen on kiellettyä ja rangaistavaa.

Huumausainelaki on kuitenkin sanamuodoiltaan epäselvä. Laissa kielletään ”Psilosybe-sienet”, vaikka tunnetuimmat psilosybiinisienet kuuluvat Psilocybe-sukuun. Psilosybiinisieniä löytyy myös joistain muista sienisuvuista.

Välttyäksemme epäselvyyksiltä viittaamme tässä kirjoituksessa psilosybiinisienillä ja taikasienillä kutenkin vain suippumadonlakkiin ja huurumadonlakkiin, joista on annettu Suomessa rangaistuksia ja tuomioita.

Mitä psilosybiinisienet ovat?

Psilosybiinisienet ovat monimuotoinen epävirallinen sieniryhmä, jonka sienet sisältävät psilosybiiniä. Psilosybiini muuttuu psilosiiniksi nielemisen yhteydessä, jolla on huumaavia vaikutuksia.

Psilosybiinisieniä sisältävät biologiset suvut ovat Copelandia, Gymnopilus, Inocybe, Panaeolus, Pholiotina, Pluteus ja Psilocybe. Huumaavia sieniä on käytetty ja käytetään yhä alkuperäiskansojen uskonnollisissa, ennustavissa tai henkisissä rituaaleissa.

Psilosybiinisieniä käytetään myös päihdyttävien vaikutusten takia.

Esiintyykö huumaavia sieniä Suomessa?

Psilosybiinisieniä esiintyy myös Suomessa, mutta suippumadonlakki on ainoa Suomessa luonnonvaraisena kasvava sieni, jonka poimiminen on huumelain nojalla kiellettyä. Pahimmillaan suippomadonlakin poimijaa voi odottaa jopa vankeusrangaistus.

Suippomadonlaki ei kuitenkaan ole ainoa Suomessa kasvava, päihdyttäviä aineita sisältävä eliö. Joistain suomalaisista kasveista voi nimittäin myös eristää huumeaineeksi luokiteltua DMT-ainetta. Näitä kasveja itsessään ei kuitenkaan tiettävästi pidetä huumauttavina eliöinä.

Suomessa psilosybiinisienien käyttäjät valitettavasti myös viljelevät sieniä, usein myös kotioloissa. Kuten khatin ja kokapensaan viljeleminen, on myös tämä Suomessa kiellettyä. Tässä mielessä huumaavat sienet eroavat oopiumunikosta, hampusta ja meskaliinikaktuksista, joiden viljely on lain mukaan sallittua, jos niitä ei viljellä päihdyttäviin tarkoituksiin.

Psilosybiinisienien terapeuttiset hyödyt

Mielenkiintoisinta psilosybiinisienissä on sen kyky käsitellä muutamia erityyppisiä olosuhteita. “Lupaavimmat mahdollisuudet ovat riippuvuudessa – tupakoinnissa, alkoholismissa, kokaiinissa”, sanoo Matthew W. Johnson, PhD, Johns Hopkinsin yliopiston psykiatrian professori ja Psykedeelisen ja tietoisuuden tutkimuksen keskuksen apulaisjohtaja.

Hänen meneillään olevassa nikotiiniriippuvuutta koskevassa pilottitutkimuksessaan havaittiin, että 80 % psilosybiinihoidon saaneista osallistujista lopetti tupakoinnin ja 60 % heistä oli edelleen pidättäytyneistä 16 kuukautta myöhemmin – mikä on vaikuttavaa verrattuna varenikliinin, joka on tehokkain muu tupakointi, 35 %:n onnistumisprosentti. lopetushoidot. “Ajatus siitä, että jokin voisi olla tehokas useille aineille, on sinänsä hyvin epätyypillinen ja jännittävä”, Johnson sanoo. “On erittäin hyvä tapaus, että psilosybiini voi hoitaa riippuvuuden psykologiaa, ei vain lievittää vieroitusoireita ja vähentää himoa.”

Riippuvuuden hoidon lisäksi psilosybiini on osoittanut vaikuttavia tuloksia myös masennuksen ja kuoleman ahdistuksen hoidossa. Esimerkiksi eräs pieni äskettäin JAMA Psychiatryssa julkaistu tutkimus totesi, että vakavasta masennushäiriöstä kärsivät potilaat paransivat merkittävästi psilosybiinin ja psykoterapian yhdistelmähoidon jälkeen, ja yli puolet oli remissiossa neljä viikkoa sen jälkeen. “Kehittynein työ on potilaiden kanssa, joilla on hengenvaarallinen syöpä, jossa havaitsimme dramaattista masennuksen ja ahdistuksen vähenemistä, mikä osoitti jatkuvaa hyötyä kuuden kuukauden kuluttua, mikä on erittäin epätyypillistä”, tohtori Johnson sanoo.

Näiden sovellusten lisäksi tutkijat tutkivat myös psilosybiiniä anoreksian, Alzheimerin taudin (sekä masennukseen että kognitiiviseen heikentymiseen), posttraumaattiseen stressihäiriöön, demoralisaatiooireyhtymään (kärsimys, jolle on ominaista toivottomuuden tunne ja elämän tarkoituksen/merkityksen menetys), joita ovat kokeneet. Pitkäaikaiset HIV:stä selviytyneet ja pakko-oireinen häiriö. “Meillä ei ole vielä vastauksia, mutta sanoisin, että ne ovat hyviä vetoja”, Johnson sanoo.

Oikeus ei pidä psilosybiinisieniä erityisen vaarallisina

Psilosybiinisienet edustavat Suomen lainsäädännön tasolla erityistä huumausaineiden ryhmää. Kyseessä on yksi harvoista huumausaineista, joita ei pidätä erittäin vaarallisina huumausaineina. Tähän luokkaan kuuluvat myös kannabistuotteet ja khat.

Käytännössä asian merkitys on kuitenkin melko olematon. Arviota punnitaan yleensä vain silloin, kun arvioidaan psilosybiinisieniin liittyvien huumausainerikosten vakavuutta.

Teon törkeyden arvioimisessa, aineen vaarallisuus on yksi merkittävimmistä kriteereistä. Voit lukea huumausainelaista enemmän Finlex -sivuilta.

Lähteet:

Huumausainelaki (Finlex)

Rikoslaki (Finlex)

https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2772630

https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT03356483

Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta VKS:2018:2 (Valtakunnansyyttäjänvirasto) Rikoslaki / Huumausainerikoksista (Finlex)

Share this post