Miksi ihmisen luonto ajaa riskinottoon

Miksi ihmisen luonto ajaa riskinottoon?

Ihmisen luonnossa on aina ollut vahva taipumus riskinottoon, oli kyseessä sitten fyysinen, henkinen tai jopa taloudellinen riski. Monet harrastavat luonnossa hurjia ja äärimmäisyyteen vieviä lajeja, kuten vuorikiipeilyä, ultrajuoksua tai vaikkapa Atlantin yli soutamista yhden miehen voimin.

Henkisellä puolella esimerkiksi äärimmäinen meditointi ja jopa viikon kestävät retriitit ovat erilaisia henkisen kantin testejä. Taloudellisella puolella riskejä ovat esimerkiksi sijoitukset tai vaikkapa uhkapelit.

Luontonsa vuoksi ihmiset ovat valmiita ottamaan riskejä myös arkielämässä. Monet hakevat dopamiinia ylettömästä sosiaalisen median käytöstä tai adrenaliinia kropan kurittamisesta äärimmilleen kuntosalilla. Voittaminen on sisäänrakennettuna meidän dna:ssamme: kannustamme jääkiekkojoukkuettamme sinnikkäästi ja odotamme Euroviisujen voittoa vuodesta toiseen.

Miksi me kaipaamme adrenaliinia, riskinottoa ja voittoja elämäämme? Siihen tutustumme tarkemmin tässä artikkelissa.

Adrenaliini ja dopamiini

Jotta voisimme paremmin pohtia sitä, mikä saa ihmisen luonnon ajamaan riskinottoon, on syytä tutustua kahteen hormoniin: adrenaliiniin sekä dopamiiniin.

Adrenaliini on stressihormoni, jota erittyy lisämunuaisista tilanteissa, joissa elimistö tarvitsee nopeaa reaktiota. Tällaisia hetki ovat esimerkiksi vaaratilanteet tai fyysinen rasitus. Adrenaliini nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta, laajentaa keuhkoputkia ja supistaa muita verisuonia, mikä auttaa lisäämään verenkiertoa tärkeisiin elimiin ja lihaksiin. Adrenaliini vaikuttaa myös aivoihin ja voi aiheuttaa tunteita kuten pelkoa, jännitystä tai kiihtymystä.

Dopamiini taas on välittäjäaine, jota käytetään hermoimpulssien välittämiseen hermostossa. Se liittyy muun muassa palkitsemiskokemukseen ja mielihyvän tunteisiin. Kun dopamiinitaso aivoissa nousee, se aiheuttaa onnellisuutta, hyvää oloa ja motivaatiota. Toisaalta, liian korkea dopamiinitaso voi johtaa riippuvuuksiin, kuten huumeiden käyttöön tai hallitsemattomaan uhkapelaamiseen.

Vaikka adrenaliini ja dopamiini ovat erilaisia molekyylejä, ne voivat kuitenkin vaikuttaa toisiinsa. Esimerkiksi stressaavassa tilanteessa adrenaliinitaso nousee, mikä voi johtaa dopamiinitason laskuun. Tämä voi osin selittää, miksi stressaantuneet ihmiset kokevat usein heikommin mielihyvän tunteita. Myös riippuvuudet laskevat mielihyvähormonin tuotantoa, joka osaltaan ajaa ihmisen entistä enemmän epäterveiden asioiden pariin.

Miksi ihmiset ottavat riskejä?

Mikä ihmisen luonnossa sitten ajaa riskinottoon? Aiemmin mainitut hormonit ovat keskeisiä siihen, miksi riski kiinnostaa ihmisiä. Adrenaliini laukaisee ”taistele tai pakene” -reaktion, joka auttaa meitä reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti vaarallisissa tilanteissa. Tämä reaktio voi olla hyvin koukuttava, ja se saattaa saada meidät etsimään jännitystä ja ottamaan riskejä, vaikka emme tiedostaisi sitä.

Riskinottoa selittää myös käsite nimeltään odotusarvo, joka kuvaa sitä, kuinka paljon voittoa tai tappiota me odotamme saavamme tietyllä toiminnalla. Ihmiset saattavat riskeerata menettääkseen vähän tai voittaakseen paljon, ja tämä motivaatio voi johtaa moniin riippuvuuksiin. Riippuvuus voi tietyllä tavalla olla riskinoton sivutuote, sillä mielihyvä riskiin liittyvän asian tai toiminnan parissa voi aiheuttaa addiktion. Uhkapelit, alkoholi, huumeet tai vaikkapa seksi ovat tyypillisiä riippuvuuksien aiheuttajia.

Voitto voi tarjota suurta tyydytystä, mutta tappio on tietysti voiton vastakohta, ja tappion pelko voi myös ajaa meitä ottamaan yhä suurempia riskejä. Uudet nettikasinot ilman rekisteröintiä tarjoavat mahdollisuuden hallittuun riskinottoon. Muista kuitenkin aina pelata vain sellaisilla rahoilla, jotka voit suuremmitta huolitta hävitä.

Kasinoiden tarjoama jännitys oikeiden rajojen puitteissa on mukavaa ajanvietettä! Uhkapelaaminen on kuitenkin asia, johon kannattaa suhtautua kevyenä viihteenä ja pelaamiseen on hyvä varata sellaista rahaa, jonka voi muutenkin sijoittaa ajanvietepalveluihin. Ennakointi auttaa, ja erilaiset talletus- ja pelirajat ovat hyvä keino hallita pelaamista alusta alkaen.

Haluammeko uhmata kuolemanpelkoa?

Välillä tuntuu, että monet ihmiset suorastaan haluavat uhmata kuolemanpelkoa hankkimalla harrastuksia, jotka ovat suorastaan hengenvaarallisia. On olemassa myös teoria, että ihmisen luonto ajaa riskinottoon, koska se on reaktio ”taistele tai pakene” -tilanteisiin. Tällöin ihmiset ovat alttiimpia ottamaan riskejä, koska he uskovat, että heidän täytyy toimia nopeasti ja tehokkaasti. Kuolemanpelko oikein käytettynä on kuitenkin ihmisen toiminnan kannalta myös tervettä, koska se myös suojelee meitä.

Toisaalta fobioiden ja kuolemanpelon suhde riskinottoon on monimutkainen. Ihmisen luonto ohjaa meitä kuitenkin välttämään vaarallisia tilanteita ja suojautumaan uhilta. Tämä voi johtaa siihen, että yritämme jopa pakonomaisesti ennakoida ja hallita ympäristöämme.

Fobia tarkoittaa kohtuutonta, voimakasta ja usein hyvin hallitsematonta pelkoa jostakin tilanteesta, esineestä tai asiasta. Joskus fobioista kärsivät ihmiset saattavat ottaa suurempia riskejä pyrkiessään voittamaan pelkonsa, saavuttamaan itsevarmuutta ja kontrollia. Yksi fobian hoitamisen menetelmä onkin kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä altistushoito.

Share this post